teksti Mia Jokiniva kuva Kuvapörssi Oy/Jupiterimages
torstai, 20 elokuu 2009

Miksi meditoida?

Meditaatio herättää helposti mielikuvia mystisestä nirvanan tavoittelusta tai joogeista naulamatoilla. Meditaatioharjoitukset ovat kuitenkin maanläheisiä. Niistä on hyötyä kaikille.
Miksi meditoida?
Tilaa uudistunut Voi Hyvin, saat lahjaksi lämpimän huivin ja upean kellon!
Ulkopuolisen maailman tapahtumat ja ympäristön ärsykkeet varastavat suuren osan huomiostamme. Näillä asioilla ei ole juurikaan tekemistä sen kanssa, mitä syvimmiltämme olemme. Ne vain kyllästävät aistimme ja uuvuttavat mielemme. Milloin olemme läsnä omassa itsessämme, tässä hetkessä, jos televisio, internet ja päivän puheenaiheet täyttävät kaiken aikaa ajatuksemme?
Meditaatiossa etsitään yhteyttä ihmisen sisimpään. Yhteys edellyttää edestakaisin poukkoilevien ajatusten hiljentämistä. Läsnäolo vaatii pysähtymistä.
– Kun huomio käännetään tietoisesti pois ulkopuolisesta maailmasta, vahvistetaan levollisuutta, joka löytyy luontaisesti jokaisen sisältä. Universumin perusenergia, rakastava rauha, on myös ihmisissä, valaisee meditaatio-opettaja Liisa Kannisto.
Uusia ajatuksia lakkaamatta puskevaa mieltä ei ole helppo pysäyttää. Sitä on vaikea hallita edes puolta minuuttia. Mieli luikahtaa karkuun kuin liukas saippua.
– Jos ajatus hypähtelee suurenkin keskittymisen keskeltä aivan toisaalle kuin oli tarkoitus, saa se monen ihmettelemään. Kuka omaa mieltä oikein hallitsee? kuvailee Kannisto.
Meditaatio tuo harjoittajansa ihmisyydelle tärkeiden peruskysymysten ääreen: kuka ja miten minä olen?
Tiedostaminen tässä hetkessä
”Sinä et ole mielesi”, kuuluu monen mystikon vaalima oivallus. Mieleen samastuminen luo sanoista ja luokitteluista tilanteen, jossa mieli estää meitä kokemasta itseämme ja ympäristöämme täydesti. Katkeamaton yksinpuhelu pään sisällä eristää hiljalleen yksilön maailmasta. Ihminen kadottaa läsnä olevan hetken.
Meditaatiossa etsitään läsnäoloa.
– Yksinkertaisimmillaan mieli pysäytetään kääntämällä ajatukset omaan hengitykseen. Vain hengitys on läsnä tässä hetkessä luonnollisesti. Jotkut käyttävät myös mantraa, omaa positiivista lausetta tai sanaa, johon mielen voi kiinnittää, selittää Liisa Kannisto.
Koska ajatukset voidaan siirtää sivummalle huomiomme keskipisteestä, on selvää, että ajatukset yksin eivät ole ”minä”. On olemassa jotain muutakin, joku osa ”minää”, joka voi tarkkailla ja hallita ajatusten ja tunteiden kulkua ulkopuolisena.
– Oman syvemmän itsen kokeminen ajatusten alla tai takana on merkittävä osa meditaatioharjoitusta, Kannisto kuvailee.
Kun jäljelle jää tietoinen itse, joka on ilman ajatuksia, ihminen on täydellisesti läsnä. Usealle tällainen kokemus tuottaa suunnattoman onnen, täyteyden ja rauhan tunteen.
Yhteydestä eheyteen
Yhteys itseen on minän kaikkien ominaisuuksien syleilyä, arvottamatta. Yhteys itseen on sisäistä rauhaa, joka syntyy siitä, että minä tietää tulevansa kuulluksi. Kun ihminen on yhteydessä itseensä, hänen syvimpien halujensa ja toimintansa välillä on yhteys. Ajatusten ja tekojen lähentyminen tekee meditaatiosta eheyttävän kokemuksen.
Yhtä tärkeää kuin meditaation luoma yhteys meditoijaan itseensä on sen synnyttämä yhteys muihin ihmisiin. Muiden ymmärtäminen tulee mahdolliseksi itsen kautta. Olemme kaikki pohjimmiltamme samanlaisia: tarvitsemme, pelkäämme ja toivomme samoja asioita. Kun tämä sisäistetään, yhteys muuttuu ykseydeksi.
Yhteys sisimpään avaa ihmiselle mahdollisuuden ymmärtää oma oleminen osana suurempaa kaikkeutta. Meditaatio eheyttää harjoittajaansa, sillä se laimentaa keinotekoista kahtiajakoa minuun ja muuhun maailmaan. Maailmaan sulautuminen ei tapahdu spektaakkelimaisesti fanfaarien säestämänä. Pelkästään se, että kokemus arjesta muuttuu, kertoo eheytymisestä. Ympäristö tulee todellisemmaksi, aistimaailma aukeaa uudella tavalla ja luonnossa liikkuminen tuntuu kokonaisvaltaisemmalta kuin ennen. Kun on itsessään läsnä, on läsnä myös ympäristössään.
Meditaation ytimessä on oivallus siitä, että kaikki tieto, ymmärrys ja eheys ovat jo meissä. Tarvitaan vain tämä hetki, jonka meditoija käyttää löytääkseen yhteyden valmiiksi sisällään olevaan.
Kirjallisuutta:
Deng, Ming-Dao: 365 Tao – Daily Meditations. HarperOne 1992.
Norberg, Ulrica: Meditaatio. WSOY 2005.
Steiner, Rudolf: Eräs tie itsetuntemukseen – Kahdeksan meditaatiota. Antroposofi nen liitto 1999.
Tolle, Eckhart: Läsnäolon voima – Tie henkiseen heräämiseen. Basam Books 2002.
Voi Hyvin

Hyvä olo - uusimmat

  • ApuIhmeelliset OMEGAT

    Terveyttä edistävät omega-rasvahapot ovat tärkeitä kaikenikäisille. Rasvat muun muassa edesauttavat vitamiinien imeytymistä ja hermoston toimintaa.

Muoti & Tyyli

Viikon Muotivalinta

  • Kalle Palanderin loistolinnaKalle Palanderin loistolinna

    Torniolaisen alppitähden Kalle Palanderin talo nousi viime vuonna harjakorkeuteen. Tänä syksynä Kalle pääsee nauttimaan uuden kotinsa hulppeista maisemista ja kalavesistä.

Maailmalla

  • JadeIlon ja auringon Sansibar

    Intian valtameren kohina, mausteiden tuoksu ja minareettien rukouskutsut auttavat unohtamaan arjen. Sansibar lämmittää mieltä ja kehoa.

Ruoka & Viini

  • 
              
                  Brownie
                Sanna Miettusen aamupala

    Keittokirjailija ja ruokatoimittaja Sanna Miettusen päivän paras hetki on aamiainen. Hänen keittokirjastaan voi poimia herkut niin kiireiseen arkeen kuin hitaisiin viikonloppuaamuihin.

  • ap_perunat2.jpgKesäreseptejä uusista perunoista

    Pohjoismaissa perunaa viljeltiin alun perin yliopistoissa mielenkiinnon vuoksi. Vasta katovuosien aikana huomattiin perunan ravitsemukselliset ominaisuudet, mutta toden teolla peruna levisi kansan pariin vasta, kun siitä keksittiin keittää viinaa. Nyt viinankeitto on jäänyt vähemmälle ja peruna on kesäruokapöytien odotettu herkku.

Koti & Sisustus

  • vp0807_yrtit2.jpgSäilö aromikkaat yrtit talteen nyt

    Pitkä kesä on kasvattanut kotipihan yrtit lehteviksi ja aromikkaiksi. Nyt kannattaa kerätä runsasta satoa ja säilöä kesän aromit talteen. Lehtevät yrtit on helpointa pakastaa tai kuivata. Voit käyttää tuoreita yrttejä myös hillojen ja säilykkeiden mausteena.