teksti Eija Väliranta kuva Kari Kaipainen, Petri Mulari
lauantai, 08 elokuu 2009

Painokangas on pop

Kotimaiset painokankaat ovat taas suurta huutoa. Keräilijät himoavat 60–70-luvun kuoseja. Ja joukko suunnittelijoita luo uusia kuvioita, jotka lähtevät valloittamaan maailmaa. Painokangas on aina enemmän kuin pelkkää pintaa. Siihen liittyy muistoja, tunteita ja kappale kulttuurihistoriaa.
Painokangas on pop
Kirsi Niinimäki toteaa Kretongista printtiin -kirjan (Maahenki) alkusanoissa: ”Suomalainen painokangas ja sen omaleimainen suunnittelu on ollut kansainvälinen edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Suosituimpia kuoseja on painettu miljoonia metrejä ja ne ovat somistaneet tuhansia suomalaiskoteja, mutta niiden suunnittelijat ovat jääneet suurelle yleisölle usein tuntemattomaksi”.
Noora Jaakkola on kantanut kortensa kekoon tallennustyössä kirjoittamalla Porin Puuvilla Oy:n historiaa ja Raili ja Juhani Konttisen elämäntyötä käsittelevän opinnäytetyön Puuvillan ateljeessa (Satakuntaliitto).
– Painokankaan historiaa ei ole tutkittu paljon. Ymmärsin, että nyt alkaa olla kiire kerätä tietoa painokankaiden suunnittelijoista, koska kaikki tieto on ihmisten muistissa. Harvat tehtaat pitivät suunnittelijoista ja kankaista rekisteriä tai lukua, Jaakkola kertoo.
Nyt Konttisten taiteilijapariskunnan painokankaiden kokoelma on luovutettu Designmuseon kokoelmiin.
Kirsi Niinimäki aloitti Finlaysonin tehtaalla painokangassuunnittelijana vuonna 1986. Vanhemman polven suunnittelijat tekivät häneen suuren vaikutuksen.
– Sain tehdä töitä suurten taiteilijoiden kanssa. Finlaysonille suunnittelivat tuolloin muun muassa Markku Piri, Jukka Vesterinen ja Aini Vaari, Niinimäki luettelee.
– Moni merkittävän uran tehnyt suunnittelija on jo eläkeiässä, ja tärkeä osa suomalaista kulttuurihistoriaa oli vaarassa kadota. Oma ammatillinen taustani innosti kirjan tekemiseen: minulla oli suuri tarve saada dokumentoida edes osa painokankaiden historiasta, Niinimäki sanoo.
Hänen mukaansa ilmapiiri on nyt muuttumassa ja ihmiset alkavat taas kiinnostua aiheesta.
– Tarvitaan tietty ajallinen väli, että ihmiset kiinnostuvat uudelleen vanhoista asioista ja esineistöistä. Olemme niin kiinni tässä hetkessä, että emme näe asioiden arvoa, ennen kuin jokin on vaarassa kadota kokonaan.
On myös tyypillistä, että taloudellisen taantuman aikaan ihmiset kääntävät katseen menneeseen. Syntyy kaipuu omaan lapsuuteen ja sieltä tuttuihin asioihin.
– Painokankaisiin liittyy paljon arkisia muistoja ja tunteita. Väitän, että painokangas ei ole koskaan pelkästään kaunista pintaa. Kankaisiin liittyy historiallisia arvoja, ja ne ovat tärkeitä kulttuuriesineitä, Niinimäki toteaa.
Nimellä ja ilman
Noora Jaakkola huomasi omia tutkimuksia tehdessään, että suuri osa suomalaisen tekstiiliteollisuuden tuottamista painokankaista markkinoitiin aikanaan ilman suunnittelijan nimeä. Kankaiden myynnistä vastasi Puuvillatehtaiden Myyntikonttori eli PMK. Sen jäsentehtaiden kankaiden myynti tapahtui PMK:n nimikkeen alla ilman merkintää kankaan tuottaneesta tehtaasta tai suunnittelijasta.
– Kun tehtaat alkoivat ottaa palvelukseensa nimekkäitä suunnittelijoita, haluttiin heidän nimensä tuoda esiin kankaiden mainonnassa, Jaakkola kertoo.
– Esiin tuodut henkilöt olivat useimmiten muilta aloilta tunnettuja suunnittelijoita. PMK:n anonymiteetin periaatteiden taustalla oli tarkka markkinointistrategia: jo kuuluisuutta saavuttaneiden suunnittelijoiden nimien avulla kankaisiin voitiin liittää mielikuva menestyvästä ja ajanmukaisesta suunnittelusta.
Koska tehtaat nostivat esiin vain harvoja ja valittuja tekijöitä, moni tekstiilisuunnittelija jäi vaille huomiota alan historiaa kirjoitettaessa.
Omassa opinnäytetyössään Jaakkola halusi tuoda esiin myös vähemmän tunnettuja suunnittelijoita. Lopputuloksena on upea sivusto www.puuvillansuunnittelijat.fi , jossa voi ihailla Raili ja Juhani Konttisen painokangaskokoelmaa ja tutustua Porin Puuvilla Oy:n suunnittelijanimiin.
Painokangasmallistosta löytyy varmasti kaikille yli kolmikymppisille tuttuja kuvioita. Sivustolla vierailu on nostalgiamatka parhaimmillaan.
Laatua voi kierrättää
Kirsi Niinimäki muistelee, että vielä 80-luvulla Finlaysonin tuotannossa oli 400–600 kangasmallia vuosittain. Nyt mallimääriä on täytynyt vähentää kustannussyistä.
– Valitettavasti hintakilpailu on vaikuttanut myös kankaiden laatuun. Vielä 60–70-luvuilla pohjakankaat olivat valtavan hienoja. Tampellassakin tehtiin paksua Lappi-satiinia, jolle painettiin Marjatta Metsovaaran kankaita. Tällaista laatua ei enää näe, joten esimerkiksi 90-luvun kankaat eivät enää säily jälkipolville. Ne yksinkertaisesti haurastuvat ja häviävät käytössä, Niinimäki harmittelee.
Laatu on nostalgian lisäksi syy siihen, että kankaista kiinnostuneet jaksavat juosta kirpputoreilla vanhojen aarteiden perässä.
– Ihmiset haluavat käyttää vanhoja kankaita nyt, kun niitä vielä löytää. Se on kierrätystä parhaimmillaan. Esimerkiksi palkittu muotiyritys Globe Hope tekee vanhoista kankaista tämän päivän vaatteita, Jaakkola kiittelee. Painokangas on ollut trendikäs koko 2000-luvun, ja digitaalisen tekniikan ansiosta suunnittelijaksi voi ryhtyä kuka tahansa.
– On hauskaa, että painokankaita suunnittelevat muutkin kuin tekstiilialan koulutuksen saaneet. Kuoseja tekevät sisustusarkkitehdit, teolliset muotoilijat ja vaatesuunnittelijat. Meininki rinnastuu tavallaan 60-lukuun, kun suunnittelu siirtyy ammattialueelta toiselle. Painokangas saa uutta nostetta, kun tekijöiksi tulee kuuluisia suunnittelijoita, Niinimäki kiittelee.
Ääritunteita
ap0910_kankaat2.jpg
Yksi nimekkäimmistä uusista kotimaisista suunnittelijoista on Paola Suhonen ja hänen IVANAhelsinki -yrityksensä ja tuotemerkkinsä. Paola opiskelee parhaillaan elokuvaa New Yorkissa, ja suunnittelijan kankaatkin seikkailevat ympäri maailmaa: Ivanaa myydään jo yli 20 maassa.
– Camping-kuosia taitaa olla eniten liikkeellä, ja Nansolle suunnittelemani Paulakukka on muodostunut klassikoksi Suomessa. Oma suosikkini on uusi Scorpio sky -kuosi, joka esiteltiin vuoden alussa Kööpenhaminassa, Paola kertoo.
Paola Suhosen kädenjälki tunnetaan luontoaiheista ja esittävistä kuvista, joista muodostuu abstraktia pintaa. Monissa kankaissa on myös vastakohtaisuutta: herkät ja voimakkaat elementit seikkailevat samalla pinnalla.
– Inspiraatiot syntyvät päänsisäisestä universumistani, joka on sekoitus maantieromantiikkaa, kulkurielämää, kaipuuta, pohjoista kuulautta, rähjäisiä motelleja, slaavilaista melankoliaa, Amerikan etelävaltioiden puuvillapeltoja, suojelusenkeleitä, samppanjaa, inkkareita, länkkäreitä, piraatteja ja äärilaidan tunnetiloja, Paola luettelee.
Hän työstää kuvia sekä käsin piirtämällä ja maalaamalla että tietokoneella.
– Suurin osa aiheista syntyy piirtämällä. Tietokoneen avulla teen sitten raportin eli kuvion asettelun. Koneen avulla testaan myös ensimmäiset väriyhdistelmät, Paola kertoo työtavoistaan.
Omasta lapsuudestaan hän muistaa varsin slaavilaisen kuosimaailman.
– Muistaakseni meillä ei koskaan ollut Marimekkoa tai Vuokkoa kotona, vaan tapetitkin olivat samettisia ja barokkihenkisiä. Mieleen tulee myös kashmirkuvioita, ruusuja ja ornamentteja, Paola muistelee.
Palkittu nelikko
ap0910_kankaat3.jpg
Neljän naisen muodostama suunnitteluryhmä Fokus Fabrik tunnetaan kaupunkiaiheisista kankaista, joiden materiaali on ekopuuvillan ja hampun sekoitusta. Kankaat painetaan Suomessa.
Tiia Eronen, Hanna Kerman, Eeva Heikkinen ja Laura Järveläinen nappasivat tämän vuoden alussa kansainvälisen Good Design -muotoilupalkinnon, jonka ansiosta ryhmän töitä esitellään Th e Chicago Athenaeumin museossa USA:ssa kesäkuussa. Fokus Fabrik ei esiinny missä tahansa seurassa, sillä muita palkittuja ovat iPod Classic, MacBook Air ja Volkswagenin vuosikertomus 2007.
Good Design -palkinnon perustivat jo 1950-luvulla Eero Saarinen, Charles ja Ray Eames ja Edgar J. Kaufmann Jr. Nykyisin palkinto- ohjelma on yksi maailman arvostetuimmista.
Ryhmän kankaita voi katsella ja ostaa osoitteessa www.fokusfabrik.fi .
Uusi tähti
Marimekon suunnittelijakaartiin saatiin viime vuonna uusi nimi, kun toimitusjohtaja Mika Ihamuotila bongasi Voguesta-lehdestä suomalais-brittiläisen Sanna- Annukka Smithin töitä. Hän valmistui muutama vuosi sitten kuvittajaksi Brightonin yliopistosta, ja helmikuussa julkistettiin hänen ensimmäinen kokoelmansa Marimekolle.
Sanna-Annukka Smith käyttää taiteilijanimeä Sanna Annukka. Brittien korvaan sanayhdistelmä kuulostaa varmasti eksoottiselta.
Eksotiikkaa löytyy myös Sanna Annukan kankaista: voimakkaita värejä ja selkeitä muotoja. Kanteleen kutsu, Ihmemaa ja Taikamylly tulkitsevat rohkeasti suomalaista kansanperinnettä. Todennäköisesti ne koristavat pian suomalaisia koteja siinä missä Sanna Annukan ihaileman Maija Isolan kankaat aikoinaan.
Osoitteesta www.sanna-annukka.com voi ostaa taiteilijan silkkipainotöitä.
Apu

Muoti & Tyyli

Hyvä olo - uusimmat

  • ApuIhmeelliset OMEGAT

    Terveyttä edistävät omega-rasvahapot ovat tärkeitä kaikenikäisille. Rasvat muun muassa edesauttavat vitamiinien imeytymistä ja hermoston toimintaa.

Viikon Muotivalinta

  • Kalle Palanderin loistolinnaKalle Palanderin loistolinna

    Torniolaisen alppitähden Kalle Palanderin talo nousi viime vuonna harjakorkeuteen. Tänä syksynä Kalle pääsee nauttimaan uuden kotinsa hulppeista maisemista ja kalavesistä.

Maailmalla

Ruoka & Viini

  • Brownie Sanna Miettusen aamupala

    Keittokirjailija ja ruokatoimittaja Sanna Miettusen päivän paras hetki on aamiainen. Hänen keittokirjastaan voi poimia herkut niin kiireiseen arkeen kuin hitaisiin viikonloppuaamuihin.

  • ap_perunat2.jpgKesäreseptejä uusista perunoista

    Pohjoismaissa perunaa viljeltiin alun perin yliopistoissa mielenkiinnon vuoksi. Vasta katovuosien aikana huomattiin perunan ravitsemukselliset ominaisuudet, mutta toden teolla peruna levisi kansan pariin vasta, kun siitä keksittiin keittää viinaa. Nyt viinankeitto on jäänyt vähemmälle ja peruna on kesäruokapöytien odotettu herkku.

Koti & Sisustus

  • vp0807_yrtit2.jpgSäilö aromikkaat yrtit talteen nyt

    Pitkä kesä on kasvattanut kotipihan yrtit lehteviksi ja aromikkaiksi. Nyt kannattaa kerätä runsasta satoa ja säilöä kesän aromit talteen. Lehtevät yrtit on helpointa pakastaa tai kuivata. Voit käyttää tuoreita yrttejä myös hillojen ja säilykkeiden mausteena.

Muoti & Tyyli - uusimmat

Hyvä olo - uusimmat

Koti & Sisustus - uusimmat

Ruoka & Viini - uusimmat

Maailmalla - uusimmat